Ngorongoro riistansuojelualueen keskipisteenä on häikäisevä Ngorongorovuoren kraatteri. Kraatterissa on muun muassa uhanalaisen sarvikuonon vahvin yhdyskunta Tansaniassa. Siellä elää myös maapallon tihein petokanta leijonineen ja muine suurpetoineen.
Ngorongoron vuori kohosi ennen 2,5 miljoonaa vuotta sitten tapahtunutta luhistumistaan parhaimmillaan yli 5000 metriin. Vahva tuliperäinen toiminta päättyi äkilliseen romahtamiseen, ja jäljelle jääneestä kraatterista käytetään geologista nimitystä kaldera. Ngorongorovuori on vain varjo entisestään, mutta silti sen jäljellä oleva osa on maapalon suurin ehjä kaldera. Sen halkaisija on 16-19 kilometriä, ja 600 metriä reunojen alapuolella levittäytyvä kraatterin pohja on vähän yli 1700 metrin korkeudessa.
Tuoreimman käsityksen mukaan ihminen on lähtöisin Itä-Afrikasta. Tähän on päädytty paljolti Itä-Afrikan hautavajoaman alueella tehtyjen fossiililöytöjen perusteella. Vuosien aikana Ngorongorosta on löytynyt nykyihmisen, pystyihmisen ja näitä edeltäneen esi-isämme rotevaeteläapinan fossiileja. Vanhimmasta maakerroksesta (1,7-1,8 miljoonaa vuotta sitten) on löydetty todisteita ensimmäisestä kivityökaluja käyttäneestä kulttuurista. Tämä on vahva viite siitä, että nämä seudut ovat olleet ensimmäisten ihmisten heimoon kuuluvien lajien alkukoti.
Kraatterin pohjaa reunalta kuvattuna
Seepra
Gnu kukkaringissä
Eri eläimiä
Pikkuseepra
Buffalo
Olimme menossa vessaan, mutta leijonat odottivat ovella..
Kraatterin pohjaa
Hirvittävä hiekkamyrsky
Hiekkamyrsky 2
Myrskyn jälkeen alkoi sataa tosi rankansti!
Koko savanni tulvi ja joet täyttyivät..
Kuvat ovat vähän heikkolaatuisia, koska ne on otettu liikkuvasta autosta..
Serengeti on maapallon mitassa ainutlaatuinen laidunekosysteemi, jossa elää yli 2 miljoonaa suurta eläintä. Muutamassa viikossa vuodessa gnu antiloopit synnyttävät satojatuhansia vasikoita. Kymmenentuhatta suurpetoa, leijonat ja hyeenat kärjessä käyttävät tilaisuutta hyödykseen.
Serengetin ekosysteemin uskotaan toimineen nykyisen kaltaisena ainakin miljoona vuotta. Serengeti-Masai Maran ekosysteemi on kaikkiaan 27 000 neliökilometrin laajuinen kokonaisuus. Koko systeemi on tehokkaasti maantieteelliste esteiden sulkema järjestelmä, josta eläimet eivät juurikaan pääse vaeltamaan pois, eikä muualta pääse eläimiä sisään.
Vaikka suuria eläimiä on paljon, pieniä on vielä enemmän! Pienet eläimet (ötökät) ovat vähän näkyviä, mutta omalta osaltaan korvaamattomia osasia. Savannilla syntyy joka päivä miljoonia kiloja lantaa, joka ei häviä itsestään, vaan se on hävitettävä. Afrikassa järjestelmä on niin tehokas, että parhaimmillaan lannasta käydään armotonta taistelua. Lantakuoriaiset käyttävät lantaa ravinnokseen ja myös munivat lantapalloihin.
Yksi savannin kiinteä osatekijä on runsas hyönteismaailma. Esimerkiksi perhosten kokonaislajimäärä on todennäköisesti yli kymmenentuhatta lajia, kovakuoriaisia on tuhansia lajeja, termiittejä on satoja lajeja, sääskiä ja hyttysiä on niin ikään satoja lajeja ja hämähäkkejä ehkä muutama tuhat lajia. Valtavia yksilömääriä on vaikea ymmärtää. Joka tapauksessa kysymys on miljardeista. On arvioitu, että ilman hämähäkkien tekemää työtä maapallo peittyisi hyönteisiin.
Hämähäkkien toiminta on hiljaista ja usein näkymätöntä, mutta jos lähtökohtana pidetään Serengeti – Masai Maran ekosysteemistä tehtyjä saalismäärän hehtaariarvioita, tämä tietäisi koko Serengetin kansallispuistossa noin 15 miljoonan tonnin saalista vuodessa! Hämähäkit pyydystävät siis hyönteisiä sellaisia määriä, että suurpetojen kaatamien saalideen yhteispaino on vain murto-osia hämähäkkien työstä! Ihmeellistä, eikö?
Pelkästään ötököiden runsauden perusteella voi tehdä johtopäätöksen, että niiden täytyy olla luonnon tasapainon ylläpitäjinä korvaamattoman tärkeitä.
Nähtiin noin 50 kirahvin lauma, joka on aika harvinaista
Tasankoa riittää
Missään ei näy mitään
Seeproja
Auringon nousu Serengetissä
Kuumailmapallo safari
Norsu osaa naamioitua
Sakaalit koolla
Leijona näyttää kieltä
Saalistajan katse..
Hyeenat lepäilee
Antilooppeja
Kameleontti
Tämän eläimen nimi on Pimbi. En tiedä mikä se on suomeksi..